1. SOTE, 2. SOTU, 3. EU, 4. Oikeudenmukaisempi Helsinki ja Suomi


1. SOTE: valinnanvapaus kyllä, mutta ei näin

SOTE-uudistuksen yksi tärkein tavoite oli yhdistää kuntien perusterveydenhuolto (terveyskeskukset), kuntayhtymien erikoissairaanhoito ja osa sosiaalipalveluista. Näin olisi taattu asiakaslähtöinen, katkeamaton palvelu- ja hoitopolun suunnittelu, kun asiakasta ei olisi palloteltu noiden organisaatioiden välillä. Valinnanvapautta voitaisiin lisätä monella tavoin, kuten palveluseteleillä. Nykyinen SOTE- ja valinnanvapausmalli EI yhdistä erikoissairaanhoitoa ja perusterveydenhoitoa. Siksi se ei ole hyvä ratkaisu.

-----------------------------

2. SOSIAALITURVAN UUDISTUS eli SOTU, on tulevan hallituksen iso asia.

Oma lähtökohtani: Jokaisen on joka kynnelle kykenee on tehtävä jotakin yhteisön ja yhteiskunnan hyväksi vastineena siitä sosiaaliturvasta, jonka hän saa. Kenenkään tehtävänä ei ole elättää huvin vuoksi toimettomina viihtyviä.

------------------------------

3. EU

Kannatan EU:ta vapaakauppa-alueena. Se on vastavoima mm. USA:lle ja Kiinalle. EU:n pitää ottaa taka-askelia siinä, kuinka paljon se muutoin poliittisesti ohjaa jäsenvaltioitaan. EU:n pitää olla itsenäisten valtioiden vapaakauppa-alue. Ehdoton ei liittovaltiokehitykselle.

-----------------------------

4. OIKEUDENMUKAISEMPI SUOMI JA HELSINKI

Me suomalaiset olemme pohjimmiltamme reilua kansaa, joka arvostaa oikeudenmukaisuutta. Jos
oikeudentuntoamme loukataan, me ärsyynnymme.

Me perussuomalaiset haluamme rakentaa Helsinkiä, joka on oikeudenmukaisempi kuin se on tänään.

Tämän maan ja Helsingin hyvinvoinnin kulmakivenä ovat tavalliset suomalaiset keskituloiset perheet ja
yksineläjät, jotka tekevät ahkerasti työtä ja maksavat myös ahkerasti veroja. Veroja, joista hyvinvointia jaetaan. Oikeudenmukainen verotus on sellainen, joka kannustaa työntekoon. On oltava tunne siitä, että voin omalla työlläni parantaa elintasoani.

Verojen jakamisen pitää tapahtua myös oikeudenmukaisesti. Se tarkoittaa, että ensin pitää huolehtia
vähävaraisista suomalaisista. Se tarkoittaa myös, että jokaisen tulee tehdä jotakin yhteisen kaupunkimme hyväksi. Jokainen taitojensa, terveytensä ja kykyjensä mukaan. Vapaamatkustaminen ei ole oikeudenmukaista.

Hädässä olevaa ihmistä on autettava. Mutta ei ole oikeudenmukaista, että autamme erityisesti niitä
maastaan lähteviä, joilla on varaa matkustaa Euroopan halki. Samalla unohdamme pakolaisleireille ne, jotka eniten apua tarvitsisivat. Haluamme että ongelmat ratkaistaan siellä, missä ne syntyvät. Tavoitteen pitää olla, että maahanmuuttajat työllistyvät ja kantavat kortensa yhteiseen kekoomme.

Helsingissä on melko helppoa ryhtyä yrittäjäksi. Mutta olisi oikeudenmukaista, että yrittäjän asemaa parannettaisiin konkurssin, työttömyyden ja sairastumisen varalta. Ei pienyrittäjää saa asettaa
eri asemaan kuin palkansaajaa. Se on epäreilua.

Jokaisella on oikeus turvalliseen ja terveelliseen oppimisympäristöön. Opetuksessa tulee painottaa nykyistä enemmän sosiaalisia taitoja ja hyvekasvatusta tavoitteena kasvattaa nuorisosta vastuuntuntoisia kansalaisia. Lukurauha ja oppimisen mahdollisuus tulee taata kaikille. Jokaisella pitää olla todellinen mahdollisuus oppia ja saada tarvitsemansa tuki. Sekin on oikeudenmukaista.

On myös oikeudenmukaista, että Helsingissä pääsee liikkumaan sujuvasti kaikilla liikkumis- ja
liikennevälineillä.

Nämä ovat vain esimerkkejä mielestämme oikeudenmukaisesta politiikasta. Oikeudenmukaisuus on arvo, jota vasten me arvioimme valtuustossa kaikkia poliittisia päätöksiä.

Haluathan olla mukana rakentamassa oikeudenmukaisempaa Suomea ja Helsinkiä!

Helsinki + Itä-Helsinki Special

Kirjoittelen akankohtaisista aiheista kannanottoja, jotka löytyvät sivulta "Näkemyksiä".

--------------------------------------------------------------------------------------------

10.4 Vaalit menivät vähän alavireisesti koko puolueelta. Nyt puolueen tavoitteita ja arvoja täytyy kirkastaa koko maassa. Oppositio on saanut äänensä kuuluviin, me emme ole osanneet imagomarkkinointia (linkki).

--------------------------------------------------

Tavoitteeni koko Helsingissä (asioita, joista valtuusto voi päättää)

1) Järkeä liikenteeseen. Helsingin tulo- ja menoväyliä ei saa bulevardisoida tukkoon.
2) Oikeudenmukainen vuokra-asuminen. Helsinkiläisellä pitää olla oikeus asua kohtuuhintaisissa
vuokra-asunnoissa. Vuokrajonoissa lisäpisteitä helsinkiläisyydestä, koska helsinkiläiset veronmaksajat pääasiassa kaupungin vuokratalot maksavat.
3) Krooninen asuntopula ratkeaa tahdolla ja päätöksillä, ylöspäin on rakennusoikeutta. Konttiasuminen on heti otettava käyttöön väliaikaisratkaisuna asunnottomuuteen. Homekoulut on korjattava.
4) Keskuspuisto on suojeltava. Keskuspuisto on helsinkiläisille tärkeä. Jos se tuhotaan, ei mitään
vastaavaa saada ikinä takaisin.
5) Nuorten ei saa antaa syrjäytyä yhteiskunnasta. Jokaiselle pitää järjestää jotakin mielekästä tekemistä ja vastikkeena sosiaaliturvasta.
6) Osallistaminen, lähidemokratia ja hallinnon läpinäkyvyys on tärkeää. Asukasdemokratian rapauttaminen pitää lopettaa.

ITÄ-HELSINGIN KEHITYSSUUNTA ON PYSÄYTETTÄVÄ.

(HS. 28.10.2016) Vieraskielisten osuus väestöstä on suurin Itä-Helsingissä. Itäisen suurpiirin asukkaista peräti 22,6 prosenttia on vieraskielisiä.

Tutkimus: huono-osaisuuden leviäminen kytköksissä vieraskielisyyteen

Huono-osaisuus leviää Itä-Helsingissä nyt erityisesti vieraskielisten takia. Helsingin yliopiston tutkijat Matti Kortteinen ja Mari Vaattovaara julkaisivat marraskuussa 2015 kortteli korttelilta tehdyn tutkimuksen siitä, kuinka Helsingin sisäinen alueellinen eriytyminen ja huono-osaisuus on kehittynyt ja kasautunut. Tämän tekstin lopussa on linkki tutkimukseen. Tutkijoiden havainto on, että uusi alueellinen huono-osaisuus pääosin syntyy aiemmin syntyneen, alueellisesti kasautuneen huono-osaisuuden kupeeseen. Huono-osaisuuden ydinalueet pääkaupunkiseudun sisällä keskittyvät ennen muuta Helsinkiin. Voimakkaimmin Helsingin sisällä nousee sellainen itäinen aluekokonaisuus, joka karkein piirtein asettuu itäisen suurpiirin päälle (eli Itä-Helsinki).

Tutkijoiden kortteli korttelilta laatima kartta osoittaa, kuinka vuosina 2000 ja 2010 alimpaan kvintiiliin kuuluneet ruudut ovat pääasiassa ilmestyneet niiden ruutujen naapurustoon, jotka olivat tällä tavoin huono-osaisia jo vuonna 1990. Suora lainaus: "Alueellinen huono-osaisuus tämän ajanjakson aikana on siis paitsi voimistunut myös liittynyt aiempaa tiukemmin vieraskielisen väestön esiintyvyyteen.”

Omat johtopäätelmäni ja ehdotukseni

Olen itsekin havainnut, kuinka maahanmuuttajien lukumäärä on selvästi kasvanut 2000-luvulla Itä-Helsingissä. Ja kun tutkijoiden raportin lukee huolella (tosin se on raskasta akateemista kieltä) selviää, kuinka huono-osaisten kortteleiden naapurikortteli muuttuu myös huono-osaiseksi. Keskituloiset muuttavat pois. En väitä, että maahanmuuttajien lisääntyminen alueella on ainoa selittävä tekijä, mutta kuten tutkijatkin huomauttavat, sen selittävä merkitys on 2000-luvulla selvästi kasvanut. Nyt pitää viimeistään toimia, kun tuhansia turvapaikanhakijoita on ”väkisin” muuttamassa Helsinkiin. Virkamiehet ovat arvioineet, että oleskeluluvan saaneista ainakin puolet hakeutuu Helsinkiin.

Ajan PS piirimme hallituksessa ja valtuustossa (jos sinne valitaan 2017) seuraavia toimenpiteitä:

  • Helsinkiin ja erityisesti Itä-Helsinkiin määrätään kaupungin vuokra-asuntoihin kiintiöt kantahelsinkiläisille TAI muutetaan vuokrahakijoiden valintakriteereitä siten, että todetaan kaupungin vuokra-asuntojen olevan tarkoitettu ”lähtökohtaisesti” helsinkiläisille. Tuo sana ”lähtökohtaisesti” antaa mahdollisuuden tarveharintaan helsinkiläisten pienituloisten eduksi ja varsikin Itä-Helsingissä. Ja sehän on se perimmäinen syy, miksi helsinkiläiset veronmaksajat rahoittavat kaupungin vuokra-asuntotuotantoa.
  • Kaupungin vuokra-asuntoja rakennetaan jatkossa enemmän kuin ennen pohjoiseen, länteen, keskiseen ja eteläiseen suurpiiriin.
  • On myös pohjamutia myöten selvitettävä, mikä oikeus turvapaikanhakijoilla on muuttaa Helsinkiin esimerkiksi Kuopiosta, vaikka tulijoille ei ole osoittaa täältä asuntoa tai työtä. Hallituksella on oikeus rajoittaa turvapaikanhakijoiden ilmoittautumista vain yhden kaupungin, eli Helsingin asukkaiksi
  • Näillä toimenpitetillä varmistetaan, ettei koko Itä-Helsingistä tule vähitellen tavallisille työssäkäyville keski- ja pienituloisille perheille "mahdotonta" aluetta asua. Brysselin tapahtumat osoittavat, miten vaarallista on, jos kaupunginosa muuttuu erilliseksi saarekkeeksi.

Lisäksi kaupungin asuntoja jakavat virkamiehet ovat lehdistössä todenneet, että turvapaikanhakijoille, jotka ovat tulossa Helsinkiin hankitaan asunnot vaikka yksityisiltä vuokramarkkinoilta. Oho! Tämä tietysti nostaa Helsingin jo valmiiksi mahdottoman korkeita vuokria. Jos näin menetellään, tulen vetoamaan yhdenvertaisuuslakiin ja tasa-arvolakiin ja vaatimaan kaikille vuokra-asuntojonossa oleville kantahelsinkiläisille kaupungin maksamaa yksityistä vuokra-asuntoa.

Lopuksi. Inhimillisyyteen kuuluu toisten hädässä olevien auttaminen. Suomen on jatkossakin otettava pakolaisia, ja lähinnä perheitä, kuten vuoteen 2015 saakka YK:n alaisilta pakolaisleireiltä. Ei salakuljettajien ylläpitämältä ohituskaistalta. Tästä teemasta kirjoitin blogissani alkukesästä (ks. Näkemyksiä välilehti).

(Lisäys, teimme helsinkiläisten lisäpisteistä valtuustoaloitteen 2.2.2017, asia etenee nyt Helsingin byrokratiassa)

Jos pidit tätä artikkelia tärkeänä, jaa sitä eteenpäin vaikka Facebookissa. Kiitos.

Katso myös Tuomas Peltomäen tv-ajankohtaisohjelma Viikon uutiset (HS): Bryssel on tehnyt järkyttäviä virheitä maahanmuutossa - toistaako Suomi saman?

http://nyt.fi/a1458960442928

Linkki yliopiston tutkimukseen Helsingin huono-osaisuuden leviämisestä ja sen syistä. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129586/YP1506_KortteinenVaattovaara.pdf?sequence=2